keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Mikä minusta tulee?

Lueskelin aikani kuluksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työurien pidentämiseen tähtäävän työelämäryhmän helmikuun alussa julkaistua loppuraporttia ”Ehdotuksia työurien pidentämiseksi”. Ihan sanasta sanaan en jaksanut sitä lukea, vaan selailin sen läpi. Ehkä selailin huonosti, mutta jotenkin nuo kaikki toimenpiteet koskivat vain työntekijöitä ja toki työnantajia sitä kautta, että huolehtivat työterveyshuollosta ym.

Mutta siinä raportissa ei ollut sitä olennaisinta:

Vaikka työntekijöiden terveys on hyvä ja työhaluja riittää, niin se ei auta, jos työnantajat eivät halua pitää ikääntyviä ja varsinkin näitä 63-68 –vuotiaita palkkalistoillaan. Tuon raportin toimenpiteillä saadaan siis työntekijät pysymään kauemmin työelämässä, mutta miten saadaan työnantajat pitämään nämä työntekijät?

Mitä ovat ne alan ja ammatit, joissa tulevaisuudessa työskentelee ne 63-68 –vuotiaat? Entisen firman yt-neuvotteluissa tuo linja poispotkimisissa oli, että ulos aina noin viisikymppiset ja sitä vanhemmat sekä nk. hankalat ihmiset (minä voin kuulua molempiin, mutta luulen, että kyse oli kuitenkin tuosta iästä).

Jo nyt yli 50-vuotiaita pidetään rasitteina. Ei ehkä pelätä niinkään noiden mahdollisten lisääntyvien kustannusten takia, vaan ikääntyvät ovat rasitteita firmojen imagoille, joissa trendinä on ennemmin nuorekkuus kuin ikääntyvien työllistäminen.

Kun omalta alaltani (aika kapea sektori) ei ole löytynyt minulle uutta työtä, niin uuden ammatin opiskelu tuntuu ihan mielekkäältä. Mutta ennen kuin lähden opiskelemaan, pitäisi saada varmuus, että ihan oikeasti sitä työtä tulee riittämään. Mikä minusta siis tulee isona?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti